Kaksi päivää 3 yötä ilman harjoituksia

Mitä jos heräisi.. 

What if I were to wake up in a complete denial. Of the fact that fear is unhappiness.

-I want to see that happiness, the good in you.
-Can you imagine how stupid I am? Or the fact that my problems stem from my laziness?
-Världens diskussion (tässä asiassa voi käydä tyhmästi)

Sorry
I tried to shake your cage, are you okay? Is it really that I don't have the courage and that's why you don't want to be my friend?

-Vaikea käsittää että egoni voisi olla parempi.
-What kind of existential thoughts defines my thinking/my day?
-Mutta muistinhan minä minkälainen päivä mulla oli keskiviikkona..
-Onks tää jotakin levottomuutta , tyyliin voin vain tehdä tulkintoja jotka lähtevät omasta ajattelustani?

Pe-aamu

Kävelyn jälkeen muistan vielä, että minulla on aika monimutkaisia ajatuksia. Ja että olisi tosi kivaa joskus keskustella jonkun kanssa näistä tällaisista hieman oudoistakin asioista. Ehkä jopa todistaa siten viattomuuteni..

These are really strange thoughts and I guess it'd be great to remember them later.
Mä pysähdyin jollekin tasolle. Johtuuko se minun itsekkyydestä vai onko se itsekkyyttä? Onko se tehnyt minusta näin tyhmän?

-.- 

Minun olisi pitänyt muistaa pyytää häneltä anteeksi. En tiedä mitä menin tekemään. **
Onko tämä sitä etten pysty sovittamaan ajatuksiani aiemmin puhuttuihin totuuksina pitämiini asioihin?
**Eli note to self: Ite asiassa olisi pitänyt kiittää häntä.

Kenet mä muuten tapasin siinä bussipysäkillä? Jotain oppimista.. Aivan kuin.
Mun on kyllä vaikea tehdä tästä jotain isoa pointtia.
Professori Epämääräinen myopia
Saattaa olla

23.4 klo 3.50
Otetaan karkkipäivään toinen arpa.
Try to pump up even låre-slår
@that moment, I was feeling quite.. p-hätä

Mutta aamulla vielä toiveita tulevaisuudesta. Aiempien virheiden muistelua. Ajatukset kuitenkin luovia.

((Unia: Keskustassa oli uusi kahvila ja siellä ilmeisesti tarjoiltiin alkoholia vielä aukioloaikana 21-23.00. Olin kävelyllä jossain jokirinteen lähellä ja muutaman henkilön porukka alkoi vaatimaan minulta kaksikymppistä -- onnistuin karistamaan heidät kannoiltani. Sitten keskustassa, ohjasin kauko-ohjattavaa ylempiin kerroksiin jonkinlaista rataa pitkin. Ajoin sen johonkin subway luukkuun ja joku mies tuli ovesta puhumaan minulle siitä. Samassa kerroksessa eräs ruokailija ei pystynyt maksamaan laskua, ja teitynlainen kirjallinen sopimus tehtiin. Hänellä oli Soneran aurinkolasit. Tapasin vielä parit ihmiset ja meillä saattoi olla jotain juttua. ))

Tällainen fiilis aina jossain vaiheessa nousee: Eli mitä hyötyä tästä mistään on kun ei pysty kiihdyttämään mieltään tai hermostoa sen asian kieltämiseksi/unohtamiseksi - etten ole kiinnostunut samoista asioista kuin muut,, ja olen niin avuton etten saa sellaista fokusta päälle missä voin tehdä mitä tahdon..?? //Kommentti: ehkä tuo oli vain jotain mun mieleni kieroilua.

Mä keksin tänään sellaisen oudon termin kuin haljeta sisäänpäin. Funtsin et niinhän me kaikki joissain henkilökohtaisissa paineissamme.. Mutta että onhan tuo alkoholi hankala!! Ja moraalisesti kun itse sitä lyhyesti mietin nii  se on synteettinen tiiviste psykoaktiivisesta hermomyrkystä. <-- Tai toi oli niinku eettinen. Mutta se moraalinen näkökulma että ryhmän sisällä mitä se aiheuttaa on se moraalinen näkökulma. No ihan sama ketään ei kiinnosta koska fakta on että jopa lihansyönti vaikeuttaa elämistä. Eikä sitä voi kiistää - mutta silti meitä painetaan alas kun puhe kääntyy kasvisruokavalion terveysvaikutuksiin. Ja ihan oikeasti, me. Painamme toisiamme

:D